vutta

Vutta1

said DN-a.i.17 (˚ṃ hoti that is to say); Dhp-a.ii.21, Dhp-a.ii.75, Dhp-a.ii.80; Snp-a.174.

  • -vādin one who speaks what is said (correctly), telling the truth MN.i.369; SN.ii.33; SN.iii.6.

pp. of vatti, vac; cp. utta

Vutta2

sown SN.i.134 (khetta); Ja.i.340; Ja.iii.12; Ja.vi.14; Mil.375 (khetta); Pv-a.7, Pv-a.137, Pv-a.139.

pp. of vapati1

Vutta3

shaven MN.ii.168 (˚siro). Cp. nivutta2. Vutta-vela

pp. of vapati2